Lukiosta

Ote vanhasta blogistani:

“Minä olen kohta suorittanut lukion kahdessa vuodessa ja tahtoisin kertoa kokemuksistani.

Kun suunnittelin peruskoulun jälkeisiä opintoja, olin aluksi vakavasti harkinnut IB-lukioon (International Baccalaureate) menemistä. Osittain koska tahdoin kovasti muuttaa omilleni ja päästä kunnolla opiskelemaan (IB vaikutti nörttien paikalta). Se olisi ollut Vaasassa ja siellä opiskellaan englanniksi, tehdään paljon itsenäistä opiskelua ja valmistellaan yliopisto-opintoihin. Mutta systeemiä tutkiessani totesin ettei se ole minun paikka. Esim. siellä olisi pitänyt syventyä 3-4 aineeseen. Piti neljästä eri aineryhmästä valita yksi aine, joissa sitten olisin lempiaineistani joutunut valitsemaan yhden ja valita minua kiinnostamattomista aineista vähiten kiinnostamattomin. Sitäpaitsi IB-lukio on tavallista lukiota huomattavasti vaativampi ja tasokkaampi, mutta kuitenkaan siitä ei ole tavallista lukiota enempää hyötyä hakiessaan suomalaiseen yliopistoon. Toinen on tapaus jos hakee ulkomaille, mutta sitä en suunnitellut (IB on siis kansainvälinen tutkinto). Kun päätin että en mene sinne, päätin tehdä tämän tavallisen lukion sitten lyhyemmässä ajassa ja tehdä kunnon opiskeluni sitten yliopistossa.

Tiesin mihin haen lukion jälkeen ja väitän, että sen kannattaa tietää kun aloittaa lukion, varsinkin kun suorittaa sen lyhyessä ajassa. Minä siis aioin ja aion oikeustieteelliseen, Turkuun. Lukion kahdessa vuodessa tekeminen oli ainakin minulle varmasti miellyttävämpää kuin se muuten olisi ollut. Itsenäinen opiskelu ja kurssien kanssa kikkailu antoi tunteen siitä, että itse hallitsi opiskelunsa ja se antoi intoa, mitä muuten ei olisi ollut. Oman lukion tavallisten kurssisuoritusten lisäksi täydensin kurssiopintojani kesälukioiden ja nettilukion valikoimaa hyödyntäen, ja tietenkin myö itsenäisesti kursseja suorittaen oman lukioni kautta. Kun tekee itsenäisesti voi valita kuinka paljon aikaa kurssiin sijoittaa. Itselleen epäkiinnostavat kurssit kannattaa tehdä itsenäisesti aikaa säästäen. Opintojensa ja kurssitöidensä suorittamisen suunnitteleminen on äärimmäisen hyödyllistä. Minä käytin viikkokalenteria, josta näin minä päivänä minun kuuluu tehdä mitäkin ja kuinka monta sivua luen päivittäin kurssikirjasta itsenäistä kurssia varten. Ei ole pakko olla hirveän systemaattinen. Minä en edes oikeastaan ole systemaattinen, mutta auttaa että näin miten olisi ihanteellista tehdä ja silloin on varaa lipsua aika paljonkin. Teen paljon viimeisenä hetkenä, liian paljon, ja todellisuudessa olen todella laiska. Jos en tekisi lukiota kahdessa vuodessa, voi olla että en tekisi paljoa lainkaan lukion puolesta ja kirjoituksiin lukeminen jäisi vähintään viimeiseen viikkoon.

Minulla ei ollut huomattavasti enempää kursseja itse lukiossa kuin muillakaan. Ehdin nauttia kahdesta jaksosta, joissa minulla oli hyppytunti ja vain ensimmäisenä vuotena minulla oli neljään asti, lähinnä koska joitakin kursseja tarjottiin vain iltapäivällä. Joihinkin itsenäisiin kursseihin käytin vain muutaman tunnin, joihinkin enemmän. Lukiot tarjoavat sitäpaitsi mahdollisuuden tehdä kaksi kurssia päällekkäin, joko niin että olet jokatoinen tunti toisella ja toisinpäin tai olemalla puolet kurssista toisella, ja puolet taas sillä toisella. Tätä mahdollisuutta käytin kuitenkin hyväkseni vain kerran (olisi ehkä kannattanut useamminkin, koska koulussa istuminen on joillakin kursseilla helpompi vaihtoehto kuin sen itsenäisesti tekeminen ja näin saa sitäpaitsi kaksi kärpästä yhdellä iskulla). Näin kun tekee on luultavasti tehtävä kaksi koetta samaan aikaan, mutta se ei ole ongelma jos muutenkin on nopea työskentelijä ja minä olen joutunut tekemään näin lukuisia kertoja.

Yksi asia mikä on lähes mahdotonta kun tekee kahdessa vuodessa on: pitkän matematiikan kirjoittaminen. Jo pakollisia kursseja on 10 ja jaksoja, joilla olet on vain 9 (jos et aio jatkaa kurssien tekoa penkkiksen jälkeen). Jos pitkän matikan tahtoo kirjoittaa kannattaa sitäpaitsi tehdä ne 14 kurssia, jotka on tarjolla, ja se on viimeistään mahdotonta. Pitkä matikka vaatii muutenkin paljon enemmän työtä ja aikaa kuin muut aineet. Olen pahoillani.

Toinen asia, minkä uskon olevan hankalaa on harrastaa harrastusta, joka vie paljon aikaa, esim. jalkapallo tai ratsastus. Samoiten on tiiviin seurustelun kanssa. Minulla on ollut huomattavasti vähemmän aikaa rakkaalleni koulutöideni takia. Jos seurustelukumppani käy samaa lukiota voisi opiskella samoja kursseja yhdessä ja niin vähentää miinusaikaa, mutta tämähän on harvinaista.

Eli kun tekee kahdessa vuodessa, kaikkiin aineisiin ei voi paneutua. Minä olen valinnut keskittymään vähiten maantietoon, uskontoon ja biologiaan. Sen sijaan keskityn ja kirjoitan seuraavissa aineissa: äidinkieli, suomi (olen kaksikielinen), englanti, A-saksa, B-ranska, filosofia, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi ja B-matematiikka. Näistä olen kirjoittanut enkun, filosofian ja ET:n, joista sain E:n, M:n ja M:n.

Heidän, joita ei lukio kiinnosta mutta ovat päättäneet sen jotenkuten suorittaa kuitenkin, kannattaisi kokeilla sopisiko sen kahdessa vuodessa tekeminen heille. Silloin he eivät sijoittaisi kolmea vuotta sellaiseen, johon eivät kuitenkaan tahdo keskittyä. Mutta kannattaa tietää mihin jatkaa lukion jälkeen. Mutta KAIKKEIN ENITEN suosittelen kahdessa vuodessa tekemistä heille, jotka himoitsevat yliopistossa opiskelua.”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *